Kyyttö
Rotutietoa
Itäsuomenkarja eli kyyttö on vanhin Suomen kolmesta alkuperäisroduista. Se on sarveton, väritykseltään lähes aina kyljistään punaruskea, selästä ja vatsan alta valkoinen. Tummat silmänympärykset ovat myös kyytölle ominaiset.
Rotua kuvaillaan usein uteliaaksi, sitkeäksi ja sisukkaaksi. Rotu on myös tunnettu terveydestään ja pitkäikäisyydestään.
Kyyttö oli vaarassa kuolla sukupuuttoon 1980 -luvulla, mutta sitkeän suojelutyön myötä kanta on elpynyt ja rodun edustajia on jo useampi tuhat. Pakurin torpalla on sitouduttu tavoittelemaan geneettistä monimuotoisuutta rodun säilymisen turvaamiseksi.
Maisemointi
Nautamme hoitavat kesäkaudet metsä- ja rantalaitumia, missä ne pitävät maisemat puskista vapaina. Kyytöt sulautuvat Suomalaiseen sekametsään kun postikortissa. Lisäksi ne tuovat positiivista virettä kylän kulttuurimaisemaan ja tuovat hyvää mieltä ohikulkijoille. Onhan nauta ollut osana elävää maaseutua jo vuosisatoja!
Kasvatus
Vasikat syntyvät alkukesästä ja saavat olla loppusyksyyn emojensa kanssa, minkä jälkeen ne vieroitetaan asteittain emoistaan omiin laumoihinsa. Nuoret hiehot kasvatetaan pääosin omiksi emolehmiksi ja sonnit remuavat omissa poikamieslaumoissaan 2-3 vuotiaiksi asti.
Kuvassa on muutaman kuukauden ikäinen lehmävasikka nimeltään Ylli!
Hyvinvointi
Emolehmille valmistui 2023 uusi pihatto! Kuvassa vielä rakennuksen viimeistelyt tekemättä. Rehu tarjoillaan edustan ruokintapöydälle, missä rehu pysyy puhtaana ja hävikin määrä on minimaalinen.
Karjalla on vapaa kulku pihaton takana sijaitsevaan jaloittelutarhaan. Portit metsälaitumeen avataan kesäkaudeksi, sekä talviaikaan sään ollessa suotuisa metsäretkelle!
Siirreltävien väliaitojen ansiosta karjan erottelu on helppoa ja turvallista niin ihmisille kuin eläimillekin. Ruokintapöydän lukkoparret helpottavan sairaiden eläinten hoitoa.
Makuualue kuivitetaan vähintään joka toinen päivä, tarvittaessa päivittäin. Makuutila on mitoitettu niin, että kaikki mahtuvat halutessaan yhtä aikaa nokosille!
